Darvas Box teoria on treidausstrategia, jonka Nicolas Darvas kehitteli osakemarkkinoilla tapahtuvaa kaupankäyntiä varten hyödyntäen hintahuippuja ja volyymiä avainindikaattoreina.
Darvas loi teoriansa 1950-luvun kuluessa matkustellessaan maailmalla ammattilais-salonkitanssijana.
Hänen kehittämässään treidaustekniikassa ostetaan sellaisia osakkeita, joilla käydään kauppaa korkeimmilla kaupankäyntitasoillaan sekä piirretään laatikko viimeaikaisten korkeimpien ja alhaisimpien hintatasojen ympäri position ottopistettä ja stop-loss tason hahmottamista varten.
Osakkeen pidetään olevan Darvaksen laatikossa kun hintamuutos nousee yli aiemman huippunoteerauksen, mutta laskeutuu takaisin hintatasolle, joka ei ole kaukana tästä huipputasosta.
Treidaajat soveltavat Darvas Box teoriaa ottaakseen positioita osakkeissa, joilla on kasvava kaupankäyntivolyymi.
Darvas Box teoria ei ole rajoittunut johonkin tiettyyn aikaperiodiin, joten sen laatikkoja voidaan piirtää treidaajan omavalintaiseen aikaperiodiin viimeaikaisten hinnan huippunoteerausten ja pohjanoteerausten kautta.
Teoria toimii parhaiten nousevilla markkinoilla ja/tai käyttämällä teoriaa nousutrendisiin markkinasektoreihin.
Mitä treidaaja voi päätellä Darvas Box teorian avulla?
Darvas Box teoria on lähestymistapana momentumia hyödyntävä strategia, käyttäen pohjanaan markkinoiden momentumin teoriaa sekä teknistä analyysiä siihen hahmotteluun, milloin ottaa positioita ja milloin lopettaa position pito.
Darvaksen laatikot ovat melko yksinkertainen indikaattori, joka luodaan piirtämällä laatikon muodostava linja läpi hintamuutosten huippujen ja pohjanoteerausten.
Kun päivität tämän kuvion osatekijöinä olevia hintahuippuja ja pohjanoteerauksia, samalla eteen tulevat käsitteenä nousevat laatikot tai laskevat laatikot.
Darvas Box teoria suosittelee treidausta vain nousevien laatikoiden suhteen, käyttäen laatikoiden huippunoteerauksia, jotka tulevat hintamuutosten murtamiksi osana stop-loss tasojen määrittelyä.
Huolimatta siitä, että kyseessä on perusteiltaan teknisen analyysin strategia, Darvas Box teoria käytti alunperin myös fundamentaalisen analyysin työkaluja sen päättelyssä, mitä osakkeita strategialla tulisi treidata.
Darvas uskoi metodinsa toimivan parhaiten kun sitä käytetään teollisuudenaloihin, joilla on suurin potentiaali innostaa sijoittajia ja kuluttajia maailmaa mullistavilla tuotteilla.
Hän myös suosi yhtiöitä, jotka olivat osoittaneet vahvaa kykyä luoda voittoja ajan yli, etenkin jos markkinat yleisemmällä tasolla olivat trendittömät ja epävakaat.
Darvas Box teorian hyödyntäminen käytännössä
Darvaksen laatikkoteoria kannustaa treidaajia keskittymään kasvuteollisuudenaloihin, tarkoittaen teollisuudenaloja, joiden sijoittajat odottavat olevan paremmin tuottavia kuin yleisten osakemarkkinoiden.
Järjestelmää kehittäessään Darvas valitsi muutaman osakkeen näistä teollisuudenaloista ja monitoroi niiden hintoja ja kaupankäyntiä päivätasolla.
Monitoroidessaan näitä osakkeita Darvas käytti apunaan volyymiä pääindikaattorina sen suhteen, mikäli osake oli valmis tekemään voimakkaan liikkeen.
Kun Darvas havaitsi epätavallisen määrän kaupankäyntivolyymiä, hän loi Darvaksen laatikon kapealle hintojen vaihteluvälille perustuen kaupankäyntiperiodin viimeaikaisiin huippu- ja pohjanoteerauksiin.
Laatikon sisällä osakkeen tietyn aikaperiodin alimmat hintanoteeraukset edustavat lattiaa ja hintahuiput muodostavat katon.
Kun osake murtautuu käytössä olevan laatikon katon läpi, Darvaksen teorian mukaisesti kyseessä on ostosignaali ja murtuneen laatikon kattotaso muodostaa tälle positiolle stop-loss tason.
Treidaamisen jatkuessa useamman laatikon tullessa murretuksi, Darvaksen teorian mukaisesti treidaaja ottaa lisäpositioita ja siirtää samalla stop-loss tasoa ylöspäin. Positiot suljetaan tällaisessa järjestelmässä kun stop-loss taso saavutetaan.
Darvas Box teorian alkuperä
Matkustellessaan tanssijana 1950-luvulla Darvas sai käsiinsä kopiota The Wall Street Journal lehdestä sekä Barrons’s talousjulkaisusta, mutta käytti vain listattuja osakekursseja osana sijoituspäätöksiään.
Piirtämällä laatikoita ja seuraamalla täsmällisiä treidaussääntöjä Darvas kasvatti alkuperäisen USD 10 000 sijoituksena yli USD 2 miljoonan omaisuudeksi 18 kuukauden pituisen periodin yli.
Hänen menestystarinansa johti Darvaksen kirjoittamaan, vuonna 1960-julkaistuun kirjaan “How I Made $2,000,000 in the Stock Market”, joka toi Darvas Box teorian osaksi osakemarkkinoiden suosittuja sijoitusstrategioita.
Nykyään on olemassa erilaisia variaatioita Darvaksen laatikkoteoriaan, jotka keskittyvät erilaisiin aikaperioideihin laatikoiden muodostamiseksi tai yksinkertaisesti yhdistävät strategiaan vain muita teknisen analyysin työkaluja, jotka hyödyntävät samanlaisia periaatteita, kuten tuki-ja resistanssitasoja.
Darvaksen alkuperäinen strategia luotiin aikana jolloin informaation virrat olivat huomattavasti hitaammat eikä ollut olemassa käsitettä reaaliaikaisesta hintagraafien käytöstä.
Näistä tekijöistä huolimatta teoria on edelleen käytännöllinen identifioimaan position otto- ja sulkupisteitä yksinkertaisten graafiin piirrettyjen laatikoiden avulla.
Darvas Box teorian käytön rajoitukset
Darvas Box teorian kriitikot pitävät Darvaksen alkuperäisen menestyksen takana olleen se, että hän teki kauppa erittäin nousutrendisillä markkinoilla, ja siten hänen saavuttamansa tulokset eivät ole saavutettavissa laskutrendisillä markkinoilla.
Onkin totta, että Darvas Box teorian seuraaminen tuottaa yleisellä tasolla pieniä tappioita tapauksissa, jolloin trendi ei muodostu odotetunlaisesti.
Laahaavan stop loss tasojen käyttö ja trendin/momentumin seuraaminen sen muodostuessa ovat tulleet teknisen analyysin strategioiden perustyökaluiksi Darvaksen aikakauden jälkeisellä periodilla.
Kuten monien muidenkin treidausstrategioidenkin suhteen, Darvas Box teorian aito hyöty voi varsinaisesti johtua siitä kurinalaisuudesta, jota se luo treidaajalle suhteessa riskin hallinnoinnin ja treidausstrategian seuraamisen suhteen.
Darvas painotti treidauspositioiden kirjaansa ylösmerkkaamisen tärkeyttä ja sitä, että hän myöhemmin analysoi näiden treidien menestysten ja tappioiden taustalla olleita syitä.