Eurovaluuttaa käyttävä alue ja Yhdysvallat edustavat kokonaisuutena kahta maailman suurinta talousaluetta. Suurina talousalueina ne jakavat monia yhtäläisyyksiä, jotka vaikuttavat EURUSD valuuttaparin treidaukseen.
Yhtäläisyyksistä huolimatta, johtuen alueiden hallintoihin ja perustuslakeihin, valuuttapari voi liikkua voimakkaastikin trendeissä, joita treidaajat voivat hyödyntää kaupankäynnissään.
Näiden talousalueiden suuri koko tarkoittaa myös, että EUR/USD valuuttakaupankäynti on yksi likvideimmistä, suurten volyymien päivittäisistä finanssimarkkinoista.
Tätä nykyä EURUSD on itse asiassa planeetan suosituin valuuttapari Bank of International Settlementsin tutkimusten mukaan, edustaen noin 25% osuutta kaikesta markkinoilla tapahtuvasta valuuttakaupasta.
Euro on valuuttana Euroopan Unionin virallinen valuutta, jota käyttää 19 Euroopan maata EU:hun kuuluvasta 28:sta maasta.
Euroalueen 19 maata ovat täyttäneet ne viralliset vaatimukset, joita tarvitaan, että maa voi olla osallisena euroalueen raha-unionissa.
Nämä maat ovat Itävalta, Belgia, Kypros, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Portugali, Slovakia, Slovenia, sekä Espanja.
Aikaisemmin kukin näistä maista käytti virallisena valuuttana omia kansallisia valuuttojaan.
Euron virallisen käyttöönoton myötä vuonna 1999 EUR/USD on valuuttaparina treidannut välillä 0,82 ja 1,58. Alkujaan euro vahvistui voimakkaasti dollaria vastaan, heijastaen sitä optimismia, jolla markkinat uskoivat euroalueen toimivan vastapainona Yhdysvaltain taloudelle sekä yhtenä maailmantalouden kasvun veturina.
Dollarin ja euron väliseen kurssiin vaikuttavat osatekijät ovat hyvinkin tarkkaan tunnettuja valuuttatreidaajien keskuudessa. Kuten monien muiden valuuttojen suhteen, näihin tekijöihin kuuluvat mm. kansallisten talouksien osatekijät, kuten BKT, maksutase, inflaatio, ja korkotasot.
Koska euroalue on ryhmä erillisiä kansantalouksia, sen kurssi heijastaa usein poliittisia ja taloudellisia osatekijöitä Euroopan sisäisesti, jotka voivat olla monimutkaisempia tulkita kuin tekijät yhden valtion valuutan suhteen.
Euroalue, vaikka se on rahaliitto, ei ole kuitenkaan fiskaalinen liitto. Alueen rahapolitiikkaa kontrolloidaan yhden keskuspankin (Euroopan keskuspankin, EKP:n) alaisuudessa, mutta kukin alueen valtio on edelleen vastuussa omasta kansallisesta budjettipolitiikastaan.
Tämä tarkoittaa sitä, että EKP:llä on vähemmän suoraa vaikutusvaltaa osatekijöihin kuten hallitusten menoihin, verojen keräämiseen, tuotantoon, tai työllisyyteen kussakin euroalueen jäsenvaltiossa, mikä on johtanut suurempiin vaikeuksiin hallinnoida rahapoliikkaa kuin muilla maailman keskuspankeilla.
Näistä tekijöistä johtuen, euro onkin kohdannut suhteellisen lyhyen historiansa aikana kriisejä olemassaolonsa suhteen, joka on tuonut EURUSD valuuttaparia treidaaville poikkeuksellisia mahdollisuuksia ottaa näkemyksiä valuuttaparin hinnanmuutosten suhteen, mukaanlukien näkemyksiä kysymyksestä, tuleeko euroa edes olemaan valuuttana pitkällä aikavälillä.
Huomattavimpiin euron kriiseihin valuuttana kuuluu Kreikan valtion velkakriisi. Maailman talouskriisin alkuvaiheissa vuonna 2009, alle kymmenen vuotta euron käyttöönoton jälkeen, euromaa Kreikka ilmoitti, että se oli aliarvioinut ilmoituksissaan maan budjettivajetta vuodesta toiseen.
Samalla maa paljasti, että sen budjettivaje oli vajonnut 12,9% tasolle suhteessa BKT:hen, joka oli yli neljä kertaa euroalueen suositellun 3% vajetason.
Kreikan paljastukset saivat aikaan riskinkarttamisen aallon sijoittajien keskuudessa, johtaen massiivisiin eurooppalaisten sijoitusten myynteihin, neuvotteluihin velkojen takaisinmaksusta muiden euroalueen jäsenmaiden toimesta, sekä spekulaatioon siitä, että Kreikka joutuisi jättämään eurovaluutan ja palaamaan alkuperäiseen valuuttaansa, drakmaan.
Kriisin myötä eurovaluuttaan kohdistui voimakkaita myyntipaineita, sijoittajien pelätessä, että Kreikan velkaongelmat tulisivat heikentämään koko euroalueen talousnäkymiä.
Osasta näkymistä tuli itseään toteuttavia ennustuksia, kun sijoittajat alkoivat tutkia kaikkien euroalueen valtioiden kansallisia tilejä, nähden budjettien epätasapainoja myös Espanjassa, Portugalissa, Irlannissa, sekä Italiassa, muiden muassa. Nämä epätasapainot loivat huolia siitä, että tapahtumat tulisivat johtamaan domino-efektiin ja euroalueen talouksien romahtamiseen yksi toisensa jälkeen.
Muun muassa näistä tekijöistä johtuen sitten vuonna 2009 alkaneen globaalin talouskriisin, dollari vahvistui huippulukemiinsa euroa vastaan, samalla kun Yhdysvalloissa koettiin vahvaa talouskasvua.
Yksi viimeaikaisista EURUSD valuuttaparin arvoon voimakkaasti vaikuttavista tekijöistä on ollut Euroopan keskuspankin rahapolitiikan toimet, joilla se on pyrkinyt piristämään euroalueen maiden talouskasvua ja talouksien suhteellista kansainvälistä kilpailukykyä.
Valuuttana euro (valuuttakoodi EUR) on Euroopan Union jäsenmaiden alueella tärkein yksittäinen valuutta, joka toimii myös kansainvälisesti yhtenä kolmesta tärkeimmäistä reservivaluutasta Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin ohella.
Euro on jaettu 1 sentin (1/100 euroa) alayksiköihin, sekä seteleihin €5, €10, €20, €50, €100, €200, ja €500 nimellisarvoissa, kuin myös 1c, 2c, 5c, 10c, 20c, 50c, €1, ja €2 kolikkojen nimellisarvoissa.
Virallisten euroalueen jäsenmaiden (Itävalta, Belgia, Kypros, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Portugali, Slovakia, Slovenia, ja Espanja) ohella euroa käyttävät EU:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Andorra, Monaco, San Marino, sekä Vatikaanivaltio.
Kaksi muuta maata, Kosovo ja Montenegro, käyttävät euroa ilman EU:n kanssa tehtyä sopimusta.
Monet maat ovat sitoneet valuuttansa ulkoisen arvon euroon. Näitä valuuttoja ovat mm. Beninin frangi, Bosnia ja Herzegovinan markka, Bulgarian lev, Burkina Fason frangi, Cameroonin frangi, Keski-Afrikan tasavallan frangi, Chadin frangi, Tanskan kruunu, Päiväntasaajan Guinean frangi, Gabonin frangi, Guinea-Bissaun frangi, Norsunluurannikon frangi, Malin frangi, Nigerin frangi, Congon tasavallan frangi, Senegalin frangi, sekä Togon frangi.
Yhdysvaltain dollar on omalta osaltaan maailman laajimmalti käytetty yksittäinen valuutta, jota pidetään tärkeimpänä keskuspankkien hyödyntämänä reservivaluuttana.
Lisäksi esimerkiksi maailman hyödykemarkkinoiden hintoja ja kauppatilastoja ilmaistaan juuri Yhdysvaltain dollareissa.
Yhdysvaltain dollarin (valuuttakoodi USD) keskuspankkina toimii maan liittovaltion rahavarastojärjestelmä (englanniksi “The Federal Reserve System”).
Dollari, joka otettiin alkujaan käyttöön Yhdysvaltain virallisena valuuttana vuonna 1792, on jaettu cent-alayksiköihin (1/100 dollaria).
USD-valuuttaa on laskettu liikkeelle seteleissä nimellisarvoiltaan $1, $2, $5, $10, $20, $50, ja $100, sekä kolikkoarvoissa 1¢, 5¢, 10¢, 25¢, 50¢, ja $1.
Yhdysvaltain dollaria virallisesti käyttäviin valtioihin kuuluvat Yhdysvallat ja sen hallinnoimat alueet, Karibian Alankomaat (Bonaire, Saba, Saint Eustatius), Ecuador, El Salvador, sekä Panama.
Euron tapaan monet maat ovat lisäksi sitoneet valuuttansa ulkoisen arvon Yhdysvaltain dollariin. Näihin valuuttoihin lukeutuvat mm. Bahrainin dinaari, Kuuban peso, Djiboutin frangi, Eritrean nafka, Jordanin dinaari, Libanonin punta, Omanin rial, Panaman balboa, Qatarin riyal, Saudi Arabian riyal, Yhdistyneiden Arabiemiirikuntien dirham, sekä Venezuelan bolivar.