Teknisen analyysin metodi nimeltään Gann kulmat on nimetty W. D. Gannin mukaan, joka oli 1900-luvulla Yhdysvalloissa elänyt kuuluisa markkinateoristi.
Gann kuvasi kulmien käytön osakemarkkina-analyyseissään kirjassaan “The Basis of My Forecasting Method”, joka on 33-sivuinen, vuonna 1935 ilmestynyt opas tekniikan yksityiskohtiin.
Lähestymistavalla on suuri joukko epäilijöitä, varsinkin sen takia, että Gann kulmien laskeminen on yksinkertainen toimitus, jossa ratkaistaan geometrisiä kulmia osakemarkkinahintagraafeihin.
Kukin laskettu geometrinen kulma jakaa ajan ja hinnan suhteellisiin osiin. Näistä kulmista tärkeintä Gann kutsui 1×1 tai 45° kulmaksi, jonka hän sanoi kuvaavan yhden hintayksikön suhdetta yhteen aikayksikköön.
Jos piirrät täydellisen neliön ja sen jälkeen piirrät diagonaalisen linjan yhdestä neliön kulmasta toiseen, näet yhden esimerkin 1×1 kulman konseptista, joka liikkuu yhden pisteen per päivä.
Muita Gannin tärkeitä kulmia olivat 2×1 (liikkuen kaksi pistettä per päivä), 3×1, 4×1, 8×1, sekä 16×1.
Kun kulmat piirretään ryhmänä samaan graafiin, tätä ryhmää kutsutaan usein Gann viuhkaksi.
Kulmat voidaan piirtää nousevina hintapohjista, tai laskevina hintahuipuista.
Yksinkertaisuutensa ohella lähestymistapa on saanut kritiikkiä sen vuoksi, että mikäli sillä saavutettaisiin positiivisia tuottoja markkinoilla, metodi olisi ristiriidassa ns. tehokkaiden markkinoiden heikoimman muodon kanssa, joka ilmaisee, että historiallisten hintaliikkeiden avulla ei voida ennustaa tulevia hintaliikkeitä voitollisesti ja säännöllisesti.
Gann kulmien käyttö treidaamisessa ja sijoittamisessa
Gann tarkkaili graafeissa tärkeiden hintahuippujen ja hintapohjien muodostumista päivä-, viikko-, tai kuukausigraafien sisällä, piirtäen kulmansa näistä kohdista trendiksi.
Kun hintatrendi on ylöspäin ja hinta pysyy nousevan kulman yläpuolella laskeutumatta sen alapuolelle, markkinat ovat vahvat. Kun taas hintatrendi on alaspäin ja hinta pysyy laskevan kulman alapuolella nousematta sen yläpuolelle, markkinat ovat heikot.
Täten markkinat osoittavat suhteellisen voimakkuutensa tai heikkoutensa sen mukaan, onko hinta Gann kulman ala- vai yläpuolella.
Lisäksi, esimerkiksi jos hinta on yli 2×1 Gann kulman, markkinat ovat voimakkaammassa nousutrendissä kuin jos hinta on 1×1 Gann kulman yläpuolella.
Teoriaansa ja metodiaan esittelevässä kirjassa Gann tekee väitöksen, että kun nousevassa trendissä oleva hinta muuttaa suuntaa a laskee nousevan Gann kulman alle, hinnalla on taipumus laskeutua aina tätä lähemmälle alla olevalle kulmalle saakka.
Samaan tapaan, kun laskutrendissä oleva hinta muuttaa suuntaa ja nousee yli laskevan Gann kulman, hinnalla on taipumus nousta aina seuraavalle Gann kulmalle saakka.
Skaalaan liittyvät kysymykset
Yksi Gann kulmat metodin käyttöön liittyvistä käytännön ongelmista on skaalan valinta, sillä kuten Gann itsekin ilmaisi kirjassaan, ei ole aina käytännöllistä antaa 1×1 arvoa 1 hintapisteelle kullekin päivälle.
Jos esimerkiksi Dow Jones Industrial Average olisi noin 10,000 pisteen arvoinen tarkasteluhetkellä, ei olisi hyödyllistä piirtää 1×1 kulmaa 10,000 päivän kokoiselle graafille.
Tällaisia tapauksia varten Gann ilmaisi, että metodia käyttävän täytyy ottaa käyttöön toisenlainen skaala, jossa tietty määrä pisteitä vastaa yhtä hintayksikköä 1×1 kulmassa, samaan tapaan kuin vaikkapa $100 tai €100 seteli vastaa yhtä seteliyksikköä.
Gann ei kuitenkaan ikinä määrittänyt sääntöjä sen suhteen, miten monta hintapistettä tulisi ottaa mukaan yhteen yksikköön tällaisissa tapauksissa, ja siten kulmien asettaminen graafeissa jää täysin käyttäjän oman arvion varaan käytettyjen yksiköiden suhteen.
Monet ovatkin arvelleet, että Gann jätti tämän osan tietoisesti paljastamatta (huhujen mukaan erittäin) voittoisasta treidausstrategiastaan.