Yksi tärkeimmistä ja yleisimmin treidatuista valuuttapareista markkinoilla on GBP/USD, eli valuuttakurssi Britannian punnan ja Yhdysvaltain dollarin välillä.
GBPUSD valuuttapariin viitataan treidaajien keskuudessa yleensä liikanimellä “cable” (suomeksi “kaapeli”), referenssinä historiallisiin Atlantin ylittäneisiin lennätinkaapeleihin New Yorkin ja Lontoon välillä.
GBP/USD edustaa nykyisin päivittäisiltä kaupankäyntivolyymeiltään noin 15% osuutta kaikesta globaalien valuuttamarkkinoiden kaupankäynnistä.
Näin merkittävän volyymin ansiosta GBP/USD kuuluu maailman päävaluuttapareihin, toimien viitearvona kansainvälisille valuuttakurssimuutoksille yleisimminkin.
Britannian ja Yhdysvaltain kansantalouksien väliltä löytyy merkittävä määrä yhtäläisyyksiä ja samoja ominaisuuksia.
Kumpikin maa kuuluu globaaliin parhaimmistoon BKT:n ostovoimapariteettia mittarina käyttäen, Yhdysvaltain ollessa tällä listalla kolmantena, Britannian ollessa sijalla kymmenen.
Mailla on käytössään suurikokoiset työvoimareservit, joita työllistää etenkin palvelusektori, muodostaen merkittävän osan vuosittaisesta bruttokansantuotteesta.
GBP/USD vaihtokurssi on ollut keskeinen viitearvo valuuttamarkkinoilla aina 1800-luvun alusta saakka.
Vuosina 1800-1900, GBP/USD vaihtokurssin vaihteluväli, valtiollisten lähteiden mukaan, oli £1=US$9,97 (1864) ja £1=US$3,62 (1812) välillä.
Periodin sisältämät vaihtokurssin vaihtelut heijastavat erikoista merkitystä, sillä Yhdysvallat oli tuolloin aloitteleva kansakunta ja edelleen voimakkaasti Britannian poliittisen ja taloudellisen vaikutusvallan alainen.
Yhdysvaltain kyky selviytyä ilman brittiläisten avustusta laitettiin 1800-luvun kuluessa useaan kertaan kyseenalaiseksi, ja vasta 1900-luvun alun myötä Yhdysvallat sai tunnustusta itsenäisenä taloudellisena voimana.
Vuoden 1860 ja ensimmäisen maailmansodan alkamisen (1914) välisellä periodilla lähes 60% maailmankaupasta tapahtui Britannian puntamääräisenä.
Punnan merkitys maailmanvaluuttana vähentyi vähitellen toisen maailmansodan alkamiseen saakka. Vuonna 1944 punnan ulkoinen arvo sidottiin Yhdysvaltain dollariin, osana tuolloin käyttöönotettua Bretton Woods valuuttajärjestelmää.
Kun Bretton Woods järjestelmä purettiin vuonna 1971, punnasta tuli vapaasti kelluva valuutta, ja sen ulkoisesta arvosta suhteessa Yhdysvaltain dollariin tuli jatkuva huolenaihe Britannian kansantaloudelle.
Periodilla 1971 – 2015 GBP/USD valuuttakurssin vaihteluväli oli £1=US$2,50 (1972) ja £1=US$1,34 (1984).
Vaikka valuuttapari kokee ajoittain voimakastakin lyhytaikaista volatiliteettiä, punnan ja dollarin välinen pitkäaikainen vakaa kehitys on heijastanut Yhdysvaltain ja Ison-Britannian välisiä, kestävällä pohjalla olevia taloudellisia ja poliittisia suhteita.
Englannin keskuspankin (Bank of England) liikkeellelaskema Britannian punta on maailman kolmanneksi treidatuin valuutta FX-markkinoilla.
Suurten kaupankäyntivolyymien ohella punta (valuuttakoodi “GBP”) on lisäksi kolmanneksi käytetyin keskuspankkien reservivaluutta Yhdysvaltain dollarin ja euron jälkeen.
Punta on historialtaan vanhin edelleen käytössä oleva valuutta. Ensimmäiset puntakolikot tulivat markkinoille myöhäisen 1400-luvun myötä, kolikon hinnan vastatessa tuolloin yhtä hopeapaunaa.
Alunperin punta oli jaettu 20 shillingin alayksiköihin, joista kukin koostui 12 hopeapennistä. Tämä yksikköjärjestelmä oli käytössä vuoteen 1971, jolloin punta siirtyi valuuttana kymmenjärjestelmään, punnan viralliseksi alayksiköksi tullessa 100 penniä.
Punta liitettiin ulkoiselta arvoltaan Yhdysvaltain dollariin toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa ja Bretton Woods -rahajärjestelmän voimaantulon kautta.
Bretton Woods järjestelmän päättymisen jälkeen vuonna 1971 punnan ulkoinen arvo alkoi määräytyä vapaasti markkinoilla, ns. kelluvana valuuttana.
Ison-Britannian kansantalous on maailman 10. suurin BKT:n ostovoimapariteetilla mitattuna, ollen samalla myös Euroopan kolmanneksi suurin kansantalous Saksan ja Ranskan jälkeen.
Avainteollisuudenaloja maalle ovat mm. maatalous sekä energian tuotanto (hiili, öljy, ja maakaasu). Palveluala, mukaanlukien pankkitoiminta, vakuutusyhtiöt, ja muut yrityspalvelut, tuottaa merkittävässä määrin taloudellista aktiviteettia.
Ison-Britannian punta on jaettu 100 pennin alayksiköihin. Maan käytössä oleva valuutta on laskettu liikkeelle seteleissä nimellisarvoiltaan £5, £10, £20, sekä £50, ja kolikoissa nimellisarvoiltaan 1p, 2p, 5p, 10p, 20p, 50p, £1, £2, ja £5.
Maihin ja hallintoalueisiin, jotka käyttävät puntaa virallisena valuuttanaan kuuluvat Iso-Britannia, Mansaaret, Channel Islands, South Georgia, Etelä-Sandwichsaaret, Britannian Etelämantereen alue, ja Tristan da Cunha.
Löytyy myös alueita ja maita, jotka ovat sitoneet valuuttansa ulkoisen arvon Britannian puntaan. Näihin valuuttoihin lukeutuvat Gibraltarin punta, Falkland-saarten punta, sekä Saint Helenan punta.
Valuuttaparina GBP/USD on yksi FX-markkinoiden päävaluutoista. Muita punnan keskeisiä, likvideimpiä valuuttapareja ovat esimerkiksi GBP/JPY, EUR/GBP, GBP/CHF, ja GBP/AUD.