Hintaliukuman käsite treidaamisessa ja sen syyt

Treidaamisen englanninkielinen käsite “slippage”, joka suomennettuna tarkoittaa “hintaliukumaa” tai “hintaluisumaa”, johtuu usein finanssimarkkinoiden, kuten valuuttamarkkinoiden nopeista liikkeistä.

Hintanoteeraukset voivat muuttua minuutista minuuttiin, sekunnista sekunttiin, ja jopa millisekunttien sisällä.

Nämä hintamuutokset saattavat tuoda painetta ja ongelmia treidaajille, mutta ne ovat myös treidaajien ilon lähde, sillä kaupankäynnin voitot tulevat juuri hintojen muutoksista, ei niiden pysymisestä muuttumattomina.

Hintamuutosten yksi aito reaalimaailman ongelma treidaajille on slippage, eli hintaliukuma.

Hintaliukumat toteutuvat reaalimaailman kaupankäynnissä esimerkiksi valuuttamarkkinoilla, kun valuuttaparien hintanoteeraukset saattavat muuttua samanaikaisesti, kun treidaaja laittaa markkinamääräystään järjestelmään, aiheuttaen position ottamisen tai sen päättämisen hintaan, joka on haluttua hintaa joko korkeampi tai alempi.

Näitä hintaliukumia tapahtuu ajoittain, koska kukin hinta ja ostomäärä täytyy yhdistää tarjolla oleviin samanhintaisiin ja kokoisiin myyntitarjouksiin.

Kun markkinoilla on epätasapaino ostajien, myyjien, hintojen, ja kaupankäyntivolyymien suhteen, hintojen täytyy liikkua ja kaupankäyntimääräysten täytyy muuttua seuraavaan tarjolla olevaan hintatasoon.

Vähittäismarkkinoilla toimiville valuuttatreidaajille saattaa usein olla houkuttelevaa syyttää meklarifirmaa, kun näitä hintaliukumia tapahtuu.

Slippage on yhdellä tavalla kuitenkin varmenne siitä, että treidaus tapahtuu aidossa markkinapaikassa, eikä sellaisessa, jota meklarifirmat tai diilerit voisivat helposti manipuloida.

Ajoittain, kun markkinat ovat vähemmän aktiivisia ja vähemmän likvidejä, seuraava tarjolla oleva markkinahinta saattaa tulla vähittäistreidaajien tai institutionaalisten sijoittajien sijasta markkinatakaajalta.

Markkinatakaaja on likviditeetin luoja, jonka funktiona on varmistaa, että markkinat toimivat joustavasti ja jatkuvasti, myös aikoina, jolloin markkinoilta ei löydy riittävästi muita osallistujia varmistamaan sitä, että hinnat ovat juoksevia.

Hintaluisumia ei voida täysin välttää, mutta treidaaja voi tehdä toimia, joilla niitä voidaan vähentää. Yksi tapa vähentää riskiä hintaliukumista on varmistaa, että käytössä oleva meklarifirma työskentelee riittävän määrän markkinatakaajia kanssa.

Toinen tapa treidaajalle välttää hintaliukumia on välttää positioiden ottoa periodeilla, jolloin volatiliteetti on erittäin korkea.

Volatiliteetiltaan korkeat markkinat kasvattavat riskiä hintaliukumista, kun hinnat muuttuvat nopeampaan tahtiin ja leveämmillä muutoksilla.

Yksi keino tutkia volatiliteettia on tukeutua analyyttisiin työkaluihin, kuten Average True Range (ATR) indikaattori tai Bollinger Bands.

Osa meklarifirmoista ja diilereistä saattaa myös tarjota “markkinoiden vaihteluväli” ominaisuutta kaupankäyntialustoissaan, jonka avulla treidaaja voi valita sen maksimi-hintaliukuman, jonka he ovat valmiita hyväksymään tietyn markkinamääräyksen suhteen.

Treidaaja voi tällaisissa järjestelmissä valita maksimiksi aina muutamasta pipsistä (“percentage in point”) nollaan pipsiin asti. Jos hyväksyttävää hintaliukuman vaihteluväliä ei ole tarjolla markkinoilla, se ei mene läpi kaupankäyntijärjestelmässä.

Markkinoiden vaihteluvälin ominaisuus tarjoaa treidaajille usein myös mahdollisuuden valita vain negatiivisen hintaliukuman. Tällöin kaupankäyntijärjestelmä hyväksyy kaikki treidaajan position hyväksi tapahtuvat hintaliukumat.

Kun luet meklarifirmasi palveluntarjonnan ehtoja ja sääntöjä, niistä tyypillisesti löytyy kohta hintaliukumista, jotka tunnetaan myös “toimeenpanoriskinä”, jossa selvitetään tällaisten riskien mahdollisuus ja määritellään meklarifirman vastuunvapautus mahdollisista positiolle tulevista tappioista.

Siten kunkin treidaajan tulee itsenäisesti päättää, kuinka paljon riskiä hän on valmis ottamaan, mikäli odottamatonta hintaliukumaa ilmenee.

Mikäli treidaaja uskoo, että hänen käyttämänsä meklarifirma käyttää järjestelmällisesti toimintakeinoja, jotka lisäävät hintaliukumia, hän voi jättää valituksen aiheesta meklarifirmaa valvoville viranomaistahoille ja pyytää tutkimusta asiasta.

Näihin viranomaistahoihin kuuluvat kansainvälisesti esimerkiksi Yhdysvaltojen Commodities Trading Futures Trading Commission (CFTC) ja National Futures Association (NFA), kuin myös Financial Conduct Authority (FCA) Isossa-Britanniassa.

On hyvä huomata, että treidaajien kannalta hintaliukumat eivät aina ole huono markkinailmiö. Ajoittain nämä hintaliukumat tapahtuvat treidaajan ottaman position kannalta edulliseen suuntaan, suurentaen potentiaalisen voiton määrää.

Summattuna treidaajan kannattaa miettiä tarkkaan sitä määrää hintaliukumariskiä, jonka hän on valmis ottamaan suhteessa positioonsa ennenkuin hän antaa markkinamääräyksen sen suhteen.

Slippage on ilmiönä normaali elämän fakta valuuttatreidaajille, ja sen huomioonottaminen tulisi olla osa treidaajan toteuttamaa markkinastrategiaa.


Hintaliukumat tulevat esiin erityisesti korkean volatiliteetin omaavilla markkinapaikoilla, jossa hintanoteeraukset liikkuvat nopeasti laajalla vaihteluvälillä. On kuitenkin olemassa työkaluja ja strategioita, joilla näitä hintaliukumia voidaan vähentää ja niitä voidaan hallita.