Jos käytät teknistä analyysiä osana sijoittamis- tai treidaamisstrategiaasi, olet luultavasti törmännyt joukkoon kritiikkejä tämän lähestymistavan käytöstä.
Näistä kritiikeistä löytyy kolme keskeistä teemaa, jotka tulevat vastaan useammin kuin muut: 1) ei ole olemassa todisteita, että tekninen analyysi toimii, 2) tekninen analyysi toimii ainoastaan, koska treidaajat uskovat sen toimivan, ja 3) hintamuutokset ovat satunnaisia, eikä niitä voida ennakoida.
1) Ei ole olemassa todisteita että tekninen analyysi toimii
Tekninen analyysi on yksi vähiten tutkittuja alueita akateemisessa finanssi-alan tutkimuksessa, josta johtuen suurta osaa tämän lähestymistavan keinoista ei ole akateemisesti vahvistettu tai kumottu toiminnaltaan.
Lisäksi, jos akateemisilla markkinoilla toimiva tutkija havaitsee olemassa olevan teknisen analyysin keinon, jolla hän voi systemaattisesti tuottaa ylisuuria voittoja, hänellä ei ole insentiiviä julkaista näitä tuloksia, vaan aloittaa treidaaminen omaan lukuunsa tai esimerkiksi hedge-rahaston puitteissa.
Hyvänä esimerkkinä tästä ilmiöstä on entinen matematiikan professori, miljardööri Jim Simons ja hänen perustamansa hedge-rahasto Renaissance Capital, jonka toiminta perustuu 100% systemaattiseen treidaamiseen teknisten ja matemaattisten muuttujien pohjalta.
2) Tekninen analyysi toimii ainoastaan, koska treidaajat uskovat sen toimivan
Tämän kritiikin perusteella tekninen analyysi toimii vain, koska treidaajat toimivat sen uskomuksen varassa, että se toimii, aiheuttaen siten itsessään ennakoidun toimimisen.
Tämä kritiikki on osittain perusteltua, mutta tyypillisesti vain erityisissä tapauksissa, joissa markkinoiden likviditeetti on vähäinen ja kauppaa tekninen analyysin perusteella 24/7 käyvät robotit vastaavat likviditeetistä (eli näiden robottien algoritmit on ohjelmoitu reagoimaan teknisen analyysin tuottamien indikaattorien perusteella).
Useimmiten markkinoiden likviditeetti on kuitenkin niin suuri, että teknisen analyysin perusteella treidaavat kaupankäyjät (jotka ovat pieni vähemmistö lähes kaikilla markkinoilla) eivät voi heiluttaa hintoja suuntaan tai toiseen itsessään.
Jos seuraat esimerkiksi amerikkalaisia sijoitus-alan kanavia (kuten CNBC, Fox Business, Bloomberg TV, jne.), niiden lähestymistavat ovat melkeinpä 100%:sti fundamentaalisen analyysiin perustuvia, eikä teknisen analyysin perusteella toimivia analyytikoita / sijoittajia juurikaan näy näillä kanavilla.
3) Hintamuutokset ovat satunnaisia, eikä niitä voida ennakoida
Tämä akateeminen teknisen analyysin kritiikki liittyy ns. “random walk” teoriaan, siihen ideaan, että hintahistoria ei ole luotettava indikaattori tulevalle hinnan suunnalle.
Tämän idean tukijat sanovat markkinoiden tällöin olevan “tehokkaat”, joka tarkoittaa sitä, että markkinahinta heijastaa kaikkea tarjolla olevaa informaatiota, mukaanlukien menneet hintatiedot arvopaperista.
Tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan markkinahinta on täsmällinen muuttuja kaikelle olemassa olevalle tiedolle arvopaperista, ja kaikki uusi tieto tulee heijastumaan hinnassa välittömästi.
Tämä kritiikki on itse asiassa yhtenäinen teknisen analyysin yhden pää-idean kanssa, eli sen, että hintatiedoissa on kaikki se informaatio, jota sijoittaja tarvitsee.
Erona on se, että teknisen analyysin käyttäjät uskovat uuden tiedon heijastuvan hinnoissa vaihtelevilla aikaväleillä, joskus nopeasti, joskus hitaammin, joka johtaa ennakoitavissa oleviin hintatrendeihin.
“Random walk” teorian kannattajat tätä vastoin uskovat “Buy and hold” strategiaan, eli siihen, että ostoja ei voi ajoittaa trendien alkuun ja myyntejä sen loppuun.