Kulta sijoituksena

Kulta sijoituksena on mahdollista mm. harkkoina, kolikoina, rahastojen kautta, kultasertifikaatteina, kultatileinä, johdannaisina, sekä kaivosyhtiöiden omistuksen kautta.

Kulta on kaikista arvometalleista kaikkein suosituin sijoittamisen kohde, ja sitä käytetään mm. suojaamaan taloudellisia, poliittisia, tai sosiaalisia kriisejä silmälläpitäen, mukaanlukien fiat-rahan inflaatiolta suojautumiseen.

Suojautumisen ohella voit ottaa näkemystä kullan arvon muutoksien suhteen fyysisen arvometallin omistamisen ohella myös arvopapereiden kautta, kuten kultajohdannaisina tai kulta-optioilla.

Kulta sijoituksena – kultaharkot

Kultaharkko

Historiallisesti perinteisin tapa sijoittaa kultaan on ollut kultaharkkojen osto ja myynti.

Useissa maissa, mukaanlukien Kanada, Itävalta, ja Sveitsi, kultaharkkoja on erittäin helppo ostaa, sillä niitä myydään useimpien isojen pankkien konttoreiden kautta yksityishenkilöille.

Muutoin, kuten Suomessa on asianlaita, kultaa myyvät harkkomuodossaan kultakaupat, joissa näitä harkkoja on tarjolla erilaisissa koissa.

Peruskoot (Good Delivery Bar) harkoille suurissa transaktioissa ovat Euroopassa noin 12 kg. 1 kilogramman harkot ovat myös suosittuja sijoitusharkkoina, mutta pienempiin sijoituksiin löytyy myös 10 g ja 100 g harkkoja lähes joka kultakauppiaalta.

Harkoista tekee suositun sijoituskohteen niistä yleensä perittävät alhaiset preemiot, verrattuna kultakolikoihin. Riskeihin kultaharkkojen suhteen kuuluvat kuitenkin mm. väärennökset, koska harkoissa on vähemmän ulkonäköön vaikuttavia tunnisteita.

Tämän takia sinun tulee kultaharkkoa ostaessasi pyrkimään mahdollisimman tarkkaan analyysiin sen aitoudesta, ja toisaalta voit valmistautua ostajan yksityiskohtaiseen analyysiin myydessäsi harkkoa eteenpäin.

Väärentämistä vastaan on olemassa myös London Bullion Market (LBMA) järjestelmä, jossa ns. “Good Delivery Bar” kokoluokassa olevia harkkoja säilytetään helppoa ja nopeaa kullan tukku-ostamista silmälläpitäen.

Tässä järjestelmässä harkot on varmistettuja aitoudeltaan aina harkon valajalta saakka, ja jos ne poistuvat järjestelmän ketjusta (esimerkiksi yksityisiin holveihin), ne hyväksytään uudestaan LBMA säilytysketjuun vain tarkastuksen ja arvonmäärityksen kautta.

Yksityiset suursijoittajat ottavat usein sijoituskultansa pois LBMA ketjusta yksityisiin holveihin poliittisen riskin takia, jos poliittiset päätöksentekijät kansallistavat tällaisissa järjestelmissä olevan kullan (kuten Yhdysvalloissa tapahtui 1930-luvulla).

Kulta sijoituksena – kultakolikot

Kultakolikko

Kultakolikot on erittäin yleinen tapa omistaa kultaa. Tällaisia kolikoita hinnoitellaan suhteessa niiden nettopainoon kullan suhteen, lisättynä pienellä preemiolla suhteessa kultaharkkoihin.

Kaikkein eniten sijoituskohteena pidetty kultakolikko on Krugerrand, joita on kierrossa kaikkiaan 1400 tonnin edestä.

Muita suosittuja kultakolikoita ovat Australian Kangaroo, Itävallan Philharmoniker ja 100 Corona, Kanadan kultainen vaahteranlehti, Kiinan kultainen panda, Malesian Kijang Emas, Ranskan Napoleon ja Louis d’Or, Meksikon kultainen 50 peso, Amerikan kultainen kotka ja kultainen buffalo.

Kolikoiden suhteen väärennökset eivät ole harvinaisia, ja useimmiten tavattu väärennösmuoto on kultapäällysteiset lyijykolikot.

Pörssivälitteiset kultasijoitukset

Kullan pörssivälitteisiin tuotteisiin kuuluvat pörssivälitteiset rahastot (ETF rahastot), exchange-traded notes (ETN) kultapaperit, sekä suljetut sijoitusrahastot (CEF), joiden osuuksilla käydään kauppaa kuten muillakin arvopaperipörsseissä tarjolla olevilla sijoituskohteilla.

Ensimmäinen kulta-ETF, Gold Bullion Securities tuli Australian pörssimarkkinoille maaliskuussa 2003. Nykyisin maailman suosituin kulta ETF on Yhdysvalloissa tarjolla oleva SPDR Gold Shares ETF.

Tälläisten pörssivälitteisten kulta-arvopapereiden avulla voit sijoittaa kultaan ilman fyysisen kullan hallussapidosta aiheutuvia kuluja ja vaivannäköä.

Tyypillisesti kulta-ETF:llä kaupankäynnistä peritään kuitenkin pieni komissio, ja ETF rahaston omistaman kullan hallussapidosta (varastointi, vakuutukset jne.) peritään vuosittain säilytyskustannukset suoraan sijoittajilta, kun ETF myy näitä kustannuksia kattavassa määrin kultaa holveistaan.

Kulta sijoituksena – kulta-sertifikaatit

Kultasertifikaattien avulla kultaan sijoittavat voivat välttää fyysisten harkkojen kuljetukseen ja varastointiin liittyviä riskejä ja kustannuksia, hankkimalla sertifikaatin kullan omistamisesta joko allokoituna (täysin sijoittajalle varattuna osana) tai ei-allokoituna (sijoitus on vain osa kullan kokonaismäärää ilman erittelyä) tietyn säilytysyhteisön (kuten pankin) holveissa.

Jos hankit allokoidun kultasertifikaatin, omistuksestasi tulisi selvitä mitkä numeroidut kultaharkot on varattu juuri sinun omistukseesi pankin holvissa.

Kultasertifikaattien omistaminen kultaan sijoittamisen muotona on suosittua etenkin Australiassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Sveitsissä, sekä Vietnamissa.

Kultatilit

Kultatilit toimivat samaan tapaan kuin kultasertifikaatit, joissa kultatilille varattu kulta voi olla pankin holveissa joko allokoituna tai ei-allokoituna määränä.

Kun pankin asiakas käyttää tälläistä tiliä, transaktio käsitellään pankin toimesta yleensä samaan tapaan kuin miten ulkomaisessa valuutassa olevien tilien transaktiot hoidetaan, samantyyppisillä kulurakenteilla, jotka ovat normaalisti huomattavasti korkeammat kuin kotimaisessa valuutassa tapahtuvat transaktiot.

Riskinä sekä kultatilin että kultasertifikaattien suhteen ovat mm. vastapuoliriski, eli riski siitä, että pankki menee konkurssiin. Koska pankki on osapuolista se, joka on hankkinut kullan holveihinsa, on olemassa myös riski siitä, että holveissa olevasta kullasta löytyy väärennöksiä.

Kultajohdannaiset

Johdannaiset, kuten kultatermiinit, -futuurit, ja -optiot, ovat tarjolla kaupankäyntiä varten useissa pörsseissä maailmanlaajuisesti, sekä OTC kaupankäyntiä varten yksityismarkkinoilla.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa kultafutuureja treidataan etupäässä New York Commodities Exchange (COMEX) hyödykepörssissä kun taas eurooppalaiset treidaajat käyvät kauppaa kultajohdannaisilla etupäässä alankomaissa sijaitsevan Euronextin kautta.

Kaivosyhtiöt

Suoraan kultaan sijoittamisen sijasta voit harkita myös rahan sijoittamista kultakaivosyhtiöiden osakkeisiin. Kun kullan hinta nousee, tällaisen kaivosyhtiön arvo kasvaa useimmiten samassa suhteessa.


Kaivosyhtiöiden omistus tuo kuitenkin mukanaan useita lisäriskejä, muun muassa tälläisen johdon kyvykkyyden, varkauksien, korruption, ja negatiivisen julkisuuden suhteen. Myös poliittinen riski on mahdollinen, esimerkiksi jos kaivosyhtiön toimintamaa kansallistaa kultakaivoksensa.