Katsaus säästäminen ja sijoittaminen konsepteihin vaihtoehtoisina muotoina tallettaa rahaa ja toisaalta hakea niille tuottoa.
Perinteisessä pankkitoiminnassa puhutaan usein säästämisestä siitä näkökulmasta, että pankin asiakas laittaa rahat säästöön, turvaan pankkiin esimerkiksi hukkumiselta tai ryöstöiltä.
Pankit kilpailevat tästä säästöominaisuudesta toistensa kanssa tarjoamalla erilaisia etupaketteja, mutta yleensä keskeisin kilpailun keino ovat erilaiset säästötilistä maksettavat korot.
Koska talletukselle maksetaan korkoa, asiakkaan kannalta tämä talletus ja säästäminen on myös usein tapa suojautua inflaatiolta, ja asiakkaat hakevatkin korkoa, joka suojaa tältä inflaation tuomalta rahan arvon menetykseltä vuosittain.
Usein säästämismuodon valintaan vaikuttavat myös pankin perimät erilaiset maksut, esimerkiksi liittyen säästöjen käyttämiseen ja nostamiseen pois pankkitililtä.
Sijoittajat puolestaan hakevat säästämilleen rahoille tuottoa, joka voi olla huomattavasti suhteellisen riskittömän peruspankkitalletuksen yli (jossa pääriskit tulevat usein inflaation kautta).
Tällaisen tuoton taso on yleensä rahoitusteoriassa sidottu sijoituskohteen riskiin yli riskittömän talletuksen.
Riskittömiksi talletuksiksi yleensä luokitellaan esimerkiksi Yhdysvaltain valtion joukkovelkakirjat, ja niiden maksamaa korkoa pidetään siten riskittömäksi koroksi, johon riskiä sisällään pitäviä sijoituskohteita verrataan.
Riskin määrittäminen onkin siten keskeinen tekijä sijoittamisessa, toisin kuin yleensä säästämisessä, jossa rahat vain halutaan suojaan pankkiholviin ja inflaatiosuojaa antamaan talletuskoron muodossa.
Jos olet epävarma miten sijoitusten riskiä tulisi arvioida, rahoitusmarkkinoilta löytyy useita palveluita, jotka auttavat näiden riskiarviointien suhteen.
Esimerkiksi joukkovelkakirjojen sisältämää riskiä arvioivat erilaiset luokituslaitokset, jotka antavat arvosanansa sen mukaan, kuinka riskipitoisina he sijoitusta pitävät, ja joukkovelkakirjan antama tuotto yleensä heijastaa tätä arviota.
Rahastoissa puolestaan salkunhoitaja normaalisti ilmoittaa salkunhoitonsa riskiprofiilin, antamalla erilaisia tunnuslukua, kuten toteutuneen ja odotetun beta-arvon, volatiliteetin, ja muita riskiin liittyviä tekijöitä.
Nämä riskiprofiilit on summattu myös erilaisissa verkkopalveluissa, muun muassa Morningstar-palvelun kautta rahastoja varten.
Jos et halua käyttää rahastoja tai muita valmiita paketteja sijoituksille, omasta pankistasi usein löytyy sijoitusneuvoja, jonka avulla voi räätälöidä osan säästöjen siirtämisestä sijoituksiksi, omien riskipreferenssien mukaiseksi paketiksi.