Serbian valuutta on ollut vuodesta 1868 saakka dinaari, jonka käytöstä on historiallisesti merkkejä kuitenkin jo vuodesta 1214 asti.
Maan valuutan virallinen ISO 4217 koodi on “RSD”, ja esimerkiksi valuuttakaupassa käytetään tätä samaa symbolia (RSD), mutta epämuodollisissa yhteyksissä, varsinkin paikallisesti, myös lyhennystä “din.”.
Nykyinen dinaari on järjestyksessään kolmas samaa nimeä vuodesta 1868 alkaen kantava valuutta Serbiassa, korvaten vuonna 2003 aikaisemmin käytössä olleen Yugoslavia dinaarin par arvoon.
Vaikka vuoden 2003 aikaan Serbialla ja Montenegrolla oli vielä voimassa valtioliitto, Montenegro oli jo aiemmin ottanut käyttöön valuuttana Saksan markan, ja vuoden 2002 valuuttauudistuksen myötä Saksanmarkan korvanneen euron.
Nykyisin käytössä oleviin serbialaisiin kolikoihin kuuluvat 1, 2, 5, 10, ja 20 dinaarin kolikot. Dinaari on jaettu yksikkönä 100 paraan, ja vuoteen 2013 saakka maassa oli kierrossa myös Yugoslavian aikaisia 50 paran kolikoita.
Kussakin kolikossa on mukana identtiset serbiankieliset kaiverrukset, sekä kyrillisin että latinalaisin kirjaimin esitettyinä.
Maan keskuspankki, Narodna banka Srbije, on painanut nykyisin käytössä olevia seteleitä ja kolikoita vuodesta 2003.
Seteleitä kierrossa on 10, 20, 50, 100, 500, 1000, 2000 ja 5000 dinaarin nimellisarvoissa. Näistä tosin 2000 ja 5000 dinaarin seteleihin törmää käytännössä harvemmin paikan päällä.
Yugoslavian aikaiset, samantyyliset vuosina 2000-2003 painetut setelit otettiin pois käytöstä Serbian oman rahan rinnalta 1. tammikuuta 2007.
Serbian valuutta – historia
Ensimmäinen kerta, kun maan valuutasta käytettiin nimeä “Serbian dinaari” on historiankirjojen mukaan vuosi 1214, kun kuningas Stefan Nemanjic hallitsi aluetta.
Tuolloin käytössä olleet hopeadinaari kolikot kopioivat tyyliltään suosittua Venetsian grossoa, aina latinankielisiä merkintöjä myöten.
Ottomaanien valtakunnan valloitettua Serbian alueen, maassa käytettiin useita erilaisia valuuttoja aina 1800-luvun puoleenväliin saakka.
Tämä historiallinen yhteys Ottomaani-aikaan näkyy edelleen maan valuutan alayksiköissä, joiden “para” (persiankielisestä sanasta “para“, suomeksi “raha” ja “kolikko”) nimi tulee suoraan turkkilaisista Ottomaaniperiodin aikaisista hopeakolikoista.
Periodi useiden valuuttojen käytöstä maan valuuttana loppui, kun viimeiset Ottomaanien sotilastukikohdat otettiin pois käytöstä vuonna 1867, ja maa valmistautui oman valuutan käyttöönottoon.
Tätä tarkoitusta varten prinssi Mihailo Obrenovic määräsi kansallisen valuutan käyttöönoton, jonka ensimmäiset pronssiset kolikot painettiin vuonna 1868. Pronssikolikoita seurasivat hopeakolikot vuonna 1875, ja kultakolikot vuoden 1879 uudistuksissa.
Ensimmäiset setelit tulivat käyttöön Serbiassa vuoden 1876 aikana, periodina (vuodesta 1873 – 1894), jolloin dinaarin arvo oli kiinnitetty par arvoon Ranskan frangin kanssa.
Vuoden 1920 uudistuksissa Serbian dinaari korvattiin par arvoon Yugoslavian dinaarilla, mutta molemmat valuutat jatkoivat arkipäiväisessä käytössä rinnakkain toistensa kanssa.
Yugoslavian dinaari korvattiin toisen maailmansodan aikaan, vuonna 1941, par arvoon uudella Serbian dinaarilla, jonka arvo määräytyi Saksan Reichsmarkiin, suhteessa 250 dinaari = 1 reichsmark.
Tämä versio valuutasta säilyi maksuvälineenä aina vuoteen 1944, jolloin se korvattiin jälleen Yugoslavian dinaarilla, suhteessa 1 Yugoslavian dinaari = 20 Serbian dinaari.