Slovenian valuutta ollut vuodesta 2007 euro, jolloin se korvasi aikaisemmin (vuosina 1991-2007) käytössä olleen Slovenian tolarin.
Euron käyttöönotto maan valuutaksi tuli ajankohtaiseksi vuonna 2004, kun Sloveniasta tuli Euroopan Unionin jäsen, liittyen samalla myös euroon johtavaan ERM valuuttajärjestelmään (28. kesäkuuta 2004 alkaen).
Siirtyminen tolarista euroon tapahtui vaihtokurssiin 239,64 tolar = 1 euro, joka vahvistettiin 11. heinäkuuta 2006.
Tolar säilyi maan maksuvälineenä joulukuun 2006 loppuun saakka, eurojen tullessa viralliseksi valuutaksi tammikuusta 2007, ilman siirtymäaikaa (vaikkakin tolareilla pystyi tekemään käteisostoksia aina 14. tammikuuta 2007 saakka).
Euro, josta käytetään symbolia “€” ja ISO 4217 koodia “EUR” (varsinkin valuuttakaupassa), on virallinen maksuväline Slovenian ohella myös Itävallassa, Belgiassa, Kyproksella, Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Irlannissa, Italiassa, Luxembourgissa, Maltassa, Alankomaissa, Slovakiassa, sekä Espanjassa.
Yhteensä noin 332 miljoonaa EU:n asukasta käyttää valuuttaa päivittäin ja lisäksi noin 150 miljoonan afrikkalaisen käyttämä valuutta on sidottu ulkoiselta arvoltaan euron kurssiin.
Euroa, joka jaetaan edelleen 100 sentin yksikköön, laittavat kiertoon Euroopan Keskuspankki (EKP) sekä kunkin jäsenmaan oma keskuspankki.
Sloveniassa eurokolikoita on käytössä nimellisarvoissa 1c, 2c, 5c, 10c, 20c, 50c, €1, ja €2, sekä seteleitä nimellisarvoissa €5, €10, €20, €50, €100, €200, ja €500.
Euron alayksiköistä, senteistä, käytetään ajoittain myös nimitystä “eurosentti”, etenkin yhteyksissä, joissa on tarpeellista erottaa euro muista valuutoista joiden yksikkönä on sentti (englanninkielellä “cent”).
Kustakin eurokolikosta löytyy kaikille maille yhteinen puoli, jossa kuviona ovat kolikon nimellisarvo sekä taustalla oleva kartta. Maanosan monikielisyydestä johtuen kolikoiden yhteisen puolen teksti on ilmaistuna latinalaisin aakkosin ja arabialaisin numeraalein.
Eurokolikoiden yhteisen puolen on suunnitellut belgialainen Luc Luycx.
Yhteisen puolen lisäksi, myös Slovenian suhteen, kolikoista löytyy kullekin euroalueen maalle ominainen maapuoli, jonka kukin maa on saanut suunnitella itsenäisesti.
Seteleiden suhteen kaikki euromaissa olevat maksuvälineet ovat designinsä suhteen identtisiä, painomaan erottuessa niistä vain sarjanumeron puolesta.
Euroseteleissä, jotka on suunnitellut itävaltalainen Robert Kalina, on kussakin oma väriskaalansa, ja teema, joka on johdettu Euroopan historiallisesta arkkitehtuurin periodista.
Kunkin setelin etupuolelta löytyy kuvioina ikkunoita tai väyliä, kääntöpuolelta löytyessä siltoja, symbolisoiden linkkejä euroalueen maiden välillä sekä siltaa tulevaisuuteen.
Slovenian valuutta – eurokolikot
Slovenian eurokolikot tulivat käyttöön vuoden 2007 alusta, ja niistä kustakin löytyy maapuolen osalta oma designinsa.
Nämä designit julkistettiin vuoden 2005 aikana, ja ne on suunnitelleet Miljenko Licul, Maja Licul ja Janez Boljka. Ensimmäisen erän kolikoita painoi (kv. tarjouskilpailun jälkeen) Suomen rahapaja, mutta vuodesta 2008 eteenpäin hollantilainen Koninklijke Nederlandse Munt.
Teemoina Slovenian eurokolikoista löytyvät:
€0,01: haikara (joka otettiin suoraan aikaisemmasta 20 Slovenian tolarin kolikosta)
€0,02: prinssin kivi, joka toimi seremoniaalisena kruunajaiskivenä Carantanian herttuaille
€0,05: Ivan Groharin maalaus “Sejalec” (suomeksi “Kylväjä”)
€0,10: Jože Plečnikin ideoima versio kansallisparlamentista, kaiverruksella “Katedrala svobode” (vapauden katedraali)
€0,20: kaksi Lipizzanhevosta kaiverruksella “Lipicanec” (Suomeksi “Lipizzanhevonen”)
€0,50: Triglav, Krapun tähtijärjestelmä, ja kaiverrus Jakob Aljažin laulusta “Oj Triglav moj dom” (Oi Triglav, kotini).
€1: Primož Trubar slovenialainen protestantti uudistaja sekä kaiverrus “Stati inu obstati” (Olla olemassa ja olla antamatta periksi)
€2: France Prešeren (slovenialainen romanttinen runoilija) ja 1. rivi 7. säkeistöstä maan kansallislaulua “Zdravljica”
Nämä kolikkoteemat valittiin valintaprosessin kautta, joka aloitettiin Sloveniassa huhtikuussa 2004.
Teemojen valintaan järjestettiin alkuun julkinen kilpailu, johon tuli kaikkiaan 699 ehdotusta 132:lta osanottajalta. Ehdotuksia karsittiin komission toimesta, jossa jäseninä oli mm. numismaatikkoja, designereita, maan finanssiministeriön ja keskuspankin edustajia, sekä muita asiantuntijoita.
Toinen vaihe valintaprosessia alkoi, kun Slovenian hallitus pyysi 5 maan tunnetuimmalta designereilta ehdotuksia kolikkojen ulkonäön suhteen.
Näiden kahden vaiheen kautta saatuja ehdotuksia arvosteltiin erikoisjuryn toimesta, johon kuului slovenialaisia taiteilijoita, designereita, professoreita, ja kulttuurielämän vaikuttajia.
Tämän juryn kautta finalisteiksi valitut teemat (tekijöinä Miljenko Licul, Ms Maja Licul, ja Mr Janez Boljka) hyväksyttiin Slovenian keskuspankin ja maan finanssimisteriön toimesta lopullisiksi, Slovenian hallituksen sinetöityä tämän päätöksen.