Eri tyyppisten treidaajien, etenkin osakemarkkinoilla toimivien treidaajien, keskuudessa on olemassa joukko suosittuja strategioita.
Monet näistä strategioista perustuvat lyhyen aikavälin horisonttiin, jossa kauppaa käyvä treidaaja pyrkii ottamaan voittoja lyhyillä trendeillä ja lyhyen aikavälin hintaliikkeillä.
Kuuluisin näistä lyhyen aikavälin kaupankäyntimetodeista on ns. skalppeeraus (englanniksi “scalping”), jossa treidaaja pyrkii ottamaan erittäin pieniä voittoja (muutamista pipseistä kymmeniin pipseihin), mutta tekemään niin jopa kymmeniä kertoja päivässä manuaalisesti aina satoihin kertoihin, jos kaupankäynnissä on apuna treidausrobotti (automatisoitu ohjelmisto).
Skalppeeraus on tyypillinen strategia päivätreidaajien keskuudessa, ja sen apuna käytetään muun muassa 1-minuutin hintakuvioita tai jopa tick-kuvioita, joissa jokainen hintamuutos päivittyy kuvioon.
Jos kaupankäyntihorisontti on aina muutamiin päiviin saakka, kyseessä ei ole enää päivätreidausstrategia, vaan useimmiten puhutaan momentumitreidaamisesta (englanniksi “momentum trading”) tai swing-treidaamisesta.
Momentumi- ja swing-strategiat käyttävät apunanaan lyhyitä, muutaman päivän aina muutamiin viikkohin kestäviä voimakkaita trendejä, varsinkin, kun trendiä tukee suuri kaupankäyntivolyymi.
Momentumitreidaus voi olla yksi tapa lähestyä skalppeerausstrategiaa, jos kaupankäyjä hyödyntää erittäin lyhyitä hinnan liikkeitä, esimerkiksi kun hinta ylittää tietyn historiallisen teknisen tuki-tai resistanssitason, tai nouseva tai laskeva trendilinja murtuu, ennakoiden lyhyttä hintapomppausta toiseen suuntaan hintatrendiin nähden.
Sijoituspääoman ja riskin hallinta (englanniksi “money management”) ovat treidaajan keskeisiä työkaluja näissä lyhyissä strategioissa, koska nopeiden voittojen ohessa mahdollisia ovat myös merkittävät tappiot lyhyellä aikavälillä.
Useimmiten kaikki lyhyen aikavälin strategiat perustuvat tekniseen analyysiin, eivätkä fundamentaaliseen analyysiin, jossa otetaan huomioon kaupankäynnin kohteena olevat hinnanmuodostuksen osatekijät, esimerkiksi yritysten kohdalla tase ja tuloslaskelma (kvartaali- ja vuosijulkistukset), johdon tiedonannot yrityksen toiminnasta, yrityksen toimintaympäristön (kuten toimintamaan talouden) muutokset, jne.
Poikkeuksena tähän ovat ns. tapahtumatreidaukset (englanniksi “event trading”), jossa treidaaja pyrkii ennakoimaan merkittävän uuden tiedon, vaikkapa yrityksen uuden tuotejulkisten vaikutuksia hintaan päivänsisäisesti, ostaen tai myyden osaketta ennen julkistusta (riippuen uskooko hän julkistuksen vaikuttavan negatiivisesti tai positiivisesti tulevaisuuden odotuksiin, joka heijastuu välittömästi kaupankäyntihintaan).
Myös swing-treidausstrategiaa käyttävät treidaajat saattavat käyttää lyhyen aikavälin liikkeiden ennakointiin fundamentaalista dataa kaupankäyntikohteesta, jos treidaaja esimerkiksi uskoo esimerkiksi yrityksen tulosjulkistuksen vaikutuksen tai muun uuden informaation analyysin heijastuvan osakkeen hintaan viiveellä.
Teknisen analyysin kaupankäyntistrategiat perustuvat yleisellä tasolla hintakuvioiden seuraamiseen, tilastotieteen hyödyntämiseen, sekä kaupankäyntivolyymien ja niiden kuvioiden tarkkailuun.
Tekniseen analyysiin on olemassa satoja erilaisia lähestymistapoja, joissa kussakin kaupankäyjä pyrkii ennakoimaan tulevia markkinaliikkeitä historiallisella datalla. Markkinoiden treidaamiseen on johdettu useita metodeja esimerkiksi sään ennustamisesta sekä taloustieteellisistä talouden kokonaistilan ennustamiskaavoista.
Kun valitset itsellesi sopivia teknisen analyysin indikaattoreita, sinun tulee ottaa huomioon, että osa niistä on tehty toimimaan vain tietynlaisissa markkinatilanteissa, vain tietynlaisille markkinoille, tai tietyntyyppisille arvopapereille, esimerkiksi riittävän likviditeetin omaaville osakkeille.
Jos kaupankäyntihorisonttisi on etenkin päivänsisäistä tai muutoin lyhyttä aikaväliä pidempi, teknisen analyysin työkaluja voidaan käyttää yhtenä tukityökaluna markkinoiden suodattamiseen, löytämään ehdokkaita suuresta joukosta vaihtoehtoja tarkemman tarkastelun ja analyysin kohteeksi.
Monilla teknisen analyysin työkaluilla on heikkouksena se, että ne eivät usein anna hyviä signaaleja oikean osto- tai myynti-ajankohdan suhteen, vaan vain informaatiota siitä, mikä arvopaperin hinnan trendi on tai jos se on muuttumassa.
Yksi suosituimmista tilastotieteeseen pohjautuvista teknisen analyysin työkaluista ovat liikkuvat keskiarvot, mukaanlukien liikkuvan keskiarvon variaatiot (esimerkiksi painotetut keskiarvot), ja niiden yhdistelmät. Treidaaja voi esimerkiksi käyttää lyhyttä keskiarvoa ja pidemmän aikavälin arvopaperin hintakeskiarvoa ennakoimaan trendimuutoksia.
Lyhyen aikavälin treidaamisessa yksi käytetyimmistä indikaattoreista ja työkaluista on MACD (Moving Average Convergence Divergence) indikaattori, jonka avulla voidaan pyrkiä identifioimaan trendejä, trendimuutoksen ajankohtia, sekä ylimyytyjä ja alimyytyjä markkinatilanteita.
Toinen paljon käytetty indikaattori on RSI (Relative Strength Index), jossa tutkitaan arvopaperin viimeaikaista hintakehitystä suhteessa sen historialliseen hintakehitykseen vertaamalla viimeaikaisten (tietyn tarkasteluperiodin) viimeisten kaupankäyntihintojen luonnetta ja vahvuutta, josta johdetaan osto-ja myyntisignaaleja.
Sekä pitkällä kaupankäyntivälillä että päivänsisäisessä teknisen analyysin treidaamisessa käytetään paljon kuvioiden tulkintaa, joko yksistään tai yhdessä tilastotieteellisten metodien kanssa. Tietty kaavioon muodostuva kuvio voi ennakoida tietynlaista tulevaa hintakehitystä tai muutosta trendissä. Tällaisia kuvioita ovat esimerkiksi englanninkieliset käsitteet “double top” ja “double bottom”, “head-and-shoulders”, “ascending triangle”, “descending triangle”, jne.
Teknisen analyysin suosituimpien indikaatoreiden käyttöön löytyy useita hyviä kirjoja etenkin englanninkielellä, joista yksi legendaarisimmista on John Murphyn kirjoittama tiiliskiven kokoinen, New York Institute of Financen julkaisema teos “Technical Analysis of the Financial Markets”, jota pidetään alan klassikkona.