Sveitsin valuutta on frangi, joka on ollut käytössä maksuvälineenä maassa vuodesta 1798 saakka.
Frangi, joka jaetaan edelleen 100 centimeen (“rappen” saksankielellä), käy maksuvälineenä Sveitsin ohella myös Liechtensteinissä.
Italialainen Campione d’Italian alue käyttää frangia virallisena valuuttana, ja voit tehdä ostoksia rahalla myös saksalaisen Büsingenin alueella (jossa virallinen valuutta on euro).
Rahoista setelit painaa Sveitsin kansallispankki (Schweizerische Nationalbank), kun taas liittovaltioiden omistama Swissmint valmistaa frangimääräiset kolikot.
Frangin virallinen valuuttakoodi on CHF, jota käyttävät pankit, valuutanvaihtopisteet, ja finanssi-instituutiot.
Valuutasta käytetään arkipäiväisessä käytössä, kauppiaitten ja mainostajien toimesta, lyhennystä “Fr.” (harvemmin myös “SFr.”).
Koska Sveitsistä löytyy kaikkiaan neljä virallista kieltä, maa käyttää kolikoissaan niiden merkintöinä kielineutraalia latinaa.
Sveitsin valuutta – kolikot
Nykyään käytössä olevat sveitsiläiset kolikot ovat nimellisarvoiltaan 5, 10, 20, ja 50 centimes, sekä 1, 2, ja 5 frangia.
Kolikkojen design on muuttunut hyvin vähän sitten vuoden 1879. Ainoisiin huomattaviin muutoksiin ovat kuuluneet uudet 5 frangin versiot vuosina 1888, 1922, 1924 ja 1931.
Ehkäpä tärkein muutos vuosien varrella on ollut kolikoista löytyvä tähtirinki, joka kuvaa maan kaikkia kantoneita. Tähän rinkiin lisättiin yksi tähti lisää, 23., vuonna 1983, kun Juran kantoni liittyi valtioliittoon (itsenäistyttyään ensin Bernin kantonista).
Muutoksiin kuuluu myös kuparinikkelin käyttö kaikissa muissa kolikoissa kuin 5 centimen kolikoissa, jota painetaan alumiinipronssista. Aikaisemmin, vuoteen 1967 saakka, 50 centimen ja 1, 2, ja 5 frangin kolikot tuotettiin hopeasta.
Siirtyminen pois hopeapohjaisista kolikoista johtui hopean arvon noususta, siten, että kolikkojen sulatusarvo ylitti niiden sulatusarvon (ja jonka myötä suuria määriä frangeja lähetettiin ulkomaille sulatettavaksi hopeaharkoiksi).
Kaikki Sveitsin kolikot ovat kielineutraaleja suhteessa maan neljään viralliseen kieleen, ja niistä löytyy vain numeraaleja, lyhennys “Fr.”, sekä latinankieliset fraasit “Helvetia” sekä “Confœderatio Helvetica” tai “Libertas”, riippuen kolikon nimellisarvosta.
Sveitsin keskuspankki on painanut useina vuosina myös juhlarahasarjoja, myös kullasta ja hopeasta olevina versioina.
Sveitsin valuutta – setelit
Sveitsi käyttää tätä nykyä seteleitä nimellisarvoissa 10, 20, 50, 100, 200, ja 1000 frangia.
Setelirahat on painanut maassa vuodesta 1907 maan keskuspankki, jolloin se otti velvollisuuden itselleen maan kantoneilta ja yksittäisiltä pankeilta.
Alkuun keskuspankki painoi kustakin seteliversiosta kolme erilaista sarjaa: ranskan-, saksan-, ja italiankielellä, mutta nykyään maasta löytyy vain yksi versio seteleistä, jossa tiedot on esitetty kaikilla maan neljällä virallisella kielellä.
Keskuspankki on painanut vuodesta 1907 kaikkiaan kahdeksan setelisarjaa, joista viimeisintä on laitettu kiertoon vuodesta 1995.
Tätä edellinen setelisarja painettiin vuonna 1984, mutta sitä ei otettu ikinä käyttöön, toimien väliaikaisesti vain vararahastona, muun muassa laajaskaalaista väärentämistä silmälläpitäen.
Nykyinen 8. setelisarja on saksalaisen Jörg Zintzmeyerin suunnittelema, teemanaan taiteilijat ja taide.
Seteleiden värit on koordinoitu vähentämään mahdollisuutta niiden sekoittamista toisiinsa, joka on huomioitu myös seteleiden koissa, siten, että isompiarvoiset setelit ovat kooltaan leveämpiä. Kaikki setelit ovat toisaalta samankorkuisia, 74 mm.
Kaikki setelit ovat nelikielisiä, siten, että seteleiden informaatio löytyy kaikilla maan virallisilla kielillä.
Jos setelin kuvaelmassa on saksankielinen persoonallisuus, sekä saksan- että romanschinkielinen selostus löytyy kuvan puolelta seteliä. Jos kyseessä on puolestaan ranskan-tai italiankielinen persoonallisuus, setelien selostus löytyy ranskaksi ja italiaksi kuvan puoleiselta osalta seteliä.