Tekninen analyysi on treidaamisessa käytetty lähestymistapa, jossa sijoituksia ja treidausvaihtoehtoja arvioidaan analysoimalla tilastollisia trendejä treidausaktiviteeteista, kuten hinnan muutoksista ja kaupankäyntivolyymeistä.
Toisin kuin fundamentaalisen datan analyytikot, jotka pyrkivät arvioimaan arvopaperin käyvän arvon, tekniset analyytikot keskittyvät hintamuutosten kuvioihin, treidaussignaaleihin, sekä joukkoon muita analyyttisiä työkaluja, joilla arvioidaan arvopaperin vahvuuksia ja heikkouksia.
Teknistä analyysiä voidaan käyttää mihin tahansa arvopaperiin, jolta löytyy taustalta historiallista kaupankäyntidataa, mukaanlukien osakkeet, futuurit, hyödykkeet, joukkovelkakirjat, valuutat, sekä muut arvopaperit.
Vaikka teknistä analyysiä tuodaan useimmiten esiin osakemarkkinoiden analysoinnin yhteydessä, sen käyttö on paljon yleisempää hyödyke- ja valuutta-markkinoilla, jossa fokus on tyypillisesti lyhyissä hintaliikkeissä.
Fundamentaalinen vs. tekninen analyysi
Tekninen analyysi on kaupankäyntityyli, jossa arvioidaan sijoituksia ja identifioidaan treidausvaihtoehtoja hintatrendien ja graafeihin muodostuvien kuvioiden perusteella.
Teknistä analyysiä käyttävät treidaajat uskovat historiallisen treidausaktiviteetin ja arvopaperin hintaliikkeiden olevan arvokkaita indikaattoreita suhteessa arvopaperin tuleviin hintaliikkeisiin.
Tätä vastoin fundamentaalinen analyysi keskittyy yhtiön taloudellisiin muuttujiin, kuten liikevaihtoon ja nettovoittoon, sen sijaan että se ottaisi huomioon historialliset hintamuutokset tai osaketrendit.
Teknisen analyysin perusideat
Nykyisessä muodossaan tunnettu tekninen analyysi tuli käyttöön Charles Dow:n kehittämän Dow-teorian muodossa myöhäisen 1800-luvun aikana.
Tätä perusideaa kehittelivät ja siihen toivat uusia suuntauksia monet alan tutkijat, mukaanlukien John Magee, Robert Rhea, Edson Gould, sekä William P. Hamilton.
Nykyisin tekniseen analyysiin kuuluu satoja erilaisia kuvioita ja signaaleja, jotka on kehitetty vuosien tutkimus-ja kehitystyön tuloksena.
Teknistä analyysiä apunaan käyttävät uskovat historiallisen treidausaktiviteetin ja arvopaperin hintamuutosten olevan hyödyllisiä indikaatoreita ennustettaessa arvopaperin tulevia hintamuutoksia.
Näitä metodeja voidaan käyttää itsenäisesti tai osana muuta tutkimustyötä suhteessa fundamentaaliseen analyysiin, mutta usein teknisen analyysin antamat signaalit perustuvat puhtaasti arvopaperista johdetun datan tilastollisiin graafeihin.
Kansainvälisesti teknistä analyysiä harrastaville treidaajille on tarjolla useita alan tukiorganisaatioita, kuten amerikkalainen Market Technicians Association (MTA), jonka myöntämä Chartered Market Technicians (CMT) sertifikaatio on usein hyödyllinen osoitus teknisen analyysin osaamisesta alalle hakevien työnhaussa.
Teknisen analyysin perusteena olevat oletukset
Arvopapereiden ja sijoituspäätösten analysointiin on olemassa kaksi päämetodia, fundamentaalinen ja tekninen analyysi.
Näistä fundamentaalinen analyysi perustuu yhtiön tuottamien taloudellisten lukujen analysoimiseen, jonka pohjalta pyritään johtamaan firman oikea markkina-arvo, kun taas tekninen analyysi olettaa yhtiön osakehinnan heijastavan kaikkea julkisesti tarjolla olevaa informaatiota, jonka vuoksi se keskittyy vain hintaliikkeiden tilastolliseen analysointiin.
Tekninen analyysi pyrkii ymmärtämään markkinoiden hintaliikkeiden taustalla olevaa sentimenttiä tutkimalla kuvioita ja trendejä sen sijaan että tutkimisen kohteena olisivat arvopaperin fundamentaaliset ominaisuudet.
Charles Dow julkaisi aikoinaan sarjan artikkeleita, joissa hän loi pohjan teknisen analyysin teorialle. Hänen kirjoitelmissaan oli mukana kaksi perusoletusta, jotka ovat edelleen perustana teknisen analyysin treidaamiselle.
Ensinnäkin markkinat ovat tehokkaat suhteessa niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat arvopaperin hintaan, mutta markkinoiden hintaliikkeet eivät ole puhtaasti satunnaisia vaan ne liikkuvat identioitavissa kuvioissa ja trendeissä jotka toistuvat ajan myötä.
Tehokkaiden markkinoiden hypoteesi (Efficient Market Hypothesis, EMH) tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että arvopaperin hinta tietyllä hetkellä heijastaa tarkasti kaikkea tarjolla olevaa informaatiota, edustaen siten arvopaperin aitoa ja reilua markkina-arvoa.
Tämä oletus perustuu sille idealle, että markkinahinta heijastaa kaikkien markkinoille osallistuen tiedon määrän kokonaissummaa.
Vaikka tämän oletuksen on yleisesti pidetty pitävän paikkansa, siihen voivat vaikuttaa uutiset ja ilmoitukset liittyen arvopaperiin, jotka voivat johtaa lyhyen ja pitkän aikavälin hintamuutoksiin. Tekninen analyysi toimii siten, vain jos markkinat ovat heikosti tehokkaat.
Toinen teknisen analyysin perusoletus on se huomio, että hintaliikkeet eivät ole satunnaisia, johtaen uskoon, että teknisen analyysin käyttäjät voivat identifioida markkinatrendejä, sekä lyhyitä että pitkiä trendejä, mahdollistaen treidaajien voitot sijoittamalla trendi-analyysin pohjalta tehtyihin signaaleihin.
Moderni tekninen analyysi perustuu kolmeen perusoletukseen.
1. Markkinat diskonttavat kaiken. Monet asiantuntijat kritisoivat teknistä analyysiä sen takia, että se ottaa huomioon vain hintamuutokset ja jättää huomioimatta fundamentaaliset tekijät. Teknisen analyysin käyttäjät uskovat kaikki tekijät yhtiön fundamentaalisesta datasta isoihin taloudellisiin makromuuttujiin ja markkinapsykologiaan on jo valmiiksi mukana arvopaperin hinnasssa. Tämä oletus mahdollistaa kaikkien erillisten tekijöiden erillisen arvioinnin poisjättämisen ennen sijoituspäätösten tekoa. Ainoa jäljellejäävä analyysin kohde on siten hintamuutokset, jota tekniset analyytikot pitävät tietyn arvopaperin kysynnän ja tarjonnan tekijänä markkinoilla.
2. Hinnat muuttuvat trendeissä. Teknisen analyysin käyttäjät uskovat hintojen liikkuvan lyhyen, keskipitkän, ja pitkän aikavälin trendeissä. Toisin sanoen, osakkeen hintaliike on todennäköisemmin heijastus menneestä trendistä kuin satunnainen muutos. Useimmat teknisen analyysin strategiat perustuvat juuri tähän oletukseen.
3. Historia toistaa itseään. Tekniset analyytikot uskovat, että historia toistaa itseään arvopaperimarkkinoilla. Tätä toistuvaa hintamuutosten luonnetta kuvaillaan useimmiten johtuvaksi markkinapsykologiasta, joka on usein erittäin ennakoitavaa perustuen tunteisiin kuten pelkoon ja innostukseen. Tekniset analyytikot käyttävät graafikuvioita analysoidessaan näitä tunteita ja niistä johtuvia markkinaliikkeitä ymmärtääkseen trendejä. Vaikka monet teknisen analyysin muodot ovat olleet käytössä yli sadan vuoden ajan, niiden uskotaan edelleen olevan relevantteja, koska ne tuovat esiin hintamuutosten kuvioita, jotka edelleen usein toistavat itseään.
Kuinka teknistä analyysiä käytetään käytännössä
Tekninen analyysi pyrkii ennustamaan hintamuutoksia lähes kaikkien niiden kaupankäynnin kohteena olevien instrumenttien suhteen, jotka ovat kysynnän ja tarjonnan alaisia, mukaanlukien osakkeet, joukkovelkakirjat, futuurit, sekä valuuttaparit.
Itse asiassa, jotkut näkevät teknisen analyysin olevan yksinkertaista kysynnän ja tarjonnan voimien analyysiä, siten kuin se heijastuu arvopaperin markkinahinnan muutoksina. Teknistä analyysiä käytetään kaikkein yleisinten hintamuutoksiin, mutta osa analyytikoista seuraa myös muita numeroita hintojen ohella, kuten kaupankäynnin volyymejä.
Sijoitusmarkkinoilla on käytössä satoja erilaisia kuvioita ja signaaleja, joita tutkijat ovat kehittäneet teknisen analyysin kaupankäynnin tueksi. Tekniset analyytikot ovat myös kehittäneet useita erilaisia treidausjärjestelmiä hintamuutosten ennustamiseen ja kaupankäyntiin.
Osa teknisen analyysin indikaattoreista keskittyy pääasiassa markkinatrendien identifioimiseen, mukaanlukien tuki-ja resistanssilinjojen havainnointiin, kun taas toiset keskittyvät trendin voimakkuuden ja sen jatkumisen todennäköisyyden päättelemiseen.
Yleisesti käytettyjä teknisen analyysin indikaattoreita ja graafikuvioita ovat trendilinjat, trendikanavat, liikkuvat keskiarvot, sekä liikevoiman indikaatorit.
Yleisesti ottaen tekniset analyytikot käyttävät muutamaa yleistyyppiä indikaattoreita: hintatrendit, graafikuviot, volyymi-ja liikevoiman indikaattorit, oskillaattorit, liikkuvat keskiarvot, sekä tuki-ja resistanssitasot.
Erot teknisen analyysin ja fundamentaalisen analyysin välillä
Fundamentaalinen analyysi ja tekninen analyysi, pääluokat markkinoiden analyysitapojen suhteen, ovat mitta-asteikon vastapäissä. Molemmat metodit ovat käytössä tulevien osakehintojen trendien tutkimisessa ja ennustamisessa, ja kuten minkä tahansa sijoitusstrategian tai filosofian suhteen, molemmilla on tukijansa ja kriitikkonsa.
Fundamentaalinen analyysi on keino arvioida arvopapereita pyrkimällä mittaamaan osakkeen perimmäinen arvo. Fundamentaaliset analyytikot tutkivat kaikkea yleisestä taloudesta ja teollisuudenalan olosuhteista aina yhtiöiden yksittäisiin taloudellisiin lukuihin ja johtoportaan keinoihin saakka. Mukana analyysissä ovat mm. voitot, kulut, vastuut ja taseen omaisuuserät.
Tekninen analyysi eroaa fundamentaalisesta analyysistä sillä tavalla, että osakkeen hinta ja volyymi ovat ainoat mukaanotettavat muuttujat. Perusoletus on, että kaikki fundamentaalisen datan osatekijät ovat mukana arvopaperin hinnassa, jonka takia niitä ei tarvitse arvioida erikseen. Tekniset analyytikot eivät pyri löytämään arvopaperin sisäistä arvoa, vaan sen sijaan he käyttävät graafeja identifioidakseen kuvioita ja trendejä, jotka antavat viitteitä siitä, mitä osakkeen hinta tekee tulevaisuudessa.
Teknisen analyysin rajoitukset
Yksi pääesteistä teknisen analyysin uskottavuudelle on tehokkaiden markkinoiden hypoteesin taloudellinen periaate.
Tämän hypoteesin mukaan markkinahinnat heijastavat kaikkea nykyistä ja mennyttä informaatiota, jonka takia ei ole olemassa tapaa hyödyntää kuvioita tai väärinhinnoitteluja ansaitakseen ylimääräisiä voittoja, tai “alfaa”.
Taloustieteilijät ja fundamentaaliset analyytikot, jotka uskovat tehokkaisiin markkinoihin eivät usko, että historiallisiin hintatietoihin tai volyymidataan liittyy mitään käytettävissä olevaa informaatiota, ja että historia ei toista itseään, vaan sen sijaan hinnat liikkuvat satunnaisesti ns. random walk -teorian mukaisesti.
Toinen teknisen analyysin kritiikki on se, että se toimii joissakin tapauksissa, mutta vain sen takia, että se on itseään toteuttava ennuste. Esimerkiksi jos useat teknisen analyysin treidaajat käyttävät stop-loss toimeksiantoja 200 päivän liikkuvan keskiarvon suhteen, tämä saattaa johtaa suureen määrään myyntimääräyksiä näissä lyhyen ajan muutoskohdissa, johtaen itseään toteuttavaan ennusteeseen lyhyellä aikavälillä.
Toisin sanoen, jos tarpeeksi suuri joukko ihmisiä käyttää samoja signaaleja kaupankäynnissään, tämä saattaa itsessään johtaa ennustettuihin hintamuutoksiin, mutta pitkällä aikavälillä tämä markkinoiden osajoukkio ei voi liikuttaa hintoja ennustettavasti.