Volyymillä mitattuna USDCAD valuuttapari lukeutuu maailman suosituimpiin valuuttamarkkinoiden kaupankäyntikohteisiin.
USD/CAD luetaan ns. päävaluuttapareihin, ja se on samalla eniten treidattu valuuttapari, jossa Kanadan dollari on toinen osapuoli.
Tyypillisesti USDCAD luokitellaan hyödykevaluuttapariksi, joka johtuu siitä suuresta Yhdysvaltain ja Kanadan välisestä hyödykkeiden kauppamäärästä ja maiden hyödykevarallisuuksien mittavuudesta.
Muita hyödykevaluuttoja valuuttamarkkinoilla ovat etenkin USD/CAD ohella USD/AUD sekä USD/NZD.
Samaan tapaan kuin arvometallien markkina-arvojen vaihtelut vaikuttavat usein USD/AUD ja USD/NZD valuuttapareihin, USD/CAD valuuttaparin hintamuutokset korreloivat usein merkittävästi energiahyödykkeiden, kuten raakaöljyn ja maakaasun hintamuutosten kanssa.
USD/CAD valuuttaparin hinnanmuodostukseen ja hinnan vakauteen heijastuvat voimakkaasti Yhdysvaltain ja Kanadan väliset kauppasuhteet.
Esimerkiksi vuonna 2015 Kanadan kokonaisviennistä 76,7% suuntautui juuri Yhdysvaltoihin, Yhdysvaltain vastatessa samana vuonna yli puolesta kokonaistuonnista Kanadaan.
Kanada on tärkein Yhdysvaltain yksittäinen vientimarkkinakohde tavaroille ja palveluille (18,6% osuudella), ollen samalla Yhdysvaltain toiseksi tärkein kauppakumppani Kiinan jälkeen.
Tämä kauppasuhde Yhdysvaltain ja Kanadan välillä on voimakkaan riippuvainen etenkin energiahyödykkeiden virroista Kanadasta Yhdysvaltoihin.
Vuonna 2015 Kanada oli suurin öljyn alkuperämaa Yhdysvaltojen tuontitoiminnalle 3,76 miljoonan barrelin päivävolyymillään, joka vastaa noin 40% osuutta koko Yhdysvaltain raakaöljyn tuonnista.
Ei olekaan poikkeuksellista, että raakaöljyn maailmanmarkkinahinnoilla on usein tärkeä vaikutus juuri USD/CAD valuuttakurssin vaihteluihin.
Energianhyödykkeiden ja USD/CAD valuuttaparin hintavolatiliteetin välinen korrelaatio oli selkeästi havaittavissa esimerkiksi syyskuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä periodina.
Tällä ajanjaksolla Western Texas Intermediate (WTI) raakaöljyfutuurit laskivat arvoltaan US$95,31 per barreli aina US$42,03 tasolle per barreli.
Samaan aikaan vaikutus USD/CAD valuuttakurssiin oli merkittävä, USD/CAD kurssin noustessa syyskuun 2014 arvosta 1,08724 aina helmikuun 2015 huipputasolle 1,25168.
Liike edusti 15% valuuttakurssin muutosta vain kuuden kuudauden periodin sisällä, samalla kun WTI raaka-öljyfutuurien markkina-arvo romahti noin 50% alkutasostaan.
Raakaöljyn hinnan voimakkaalla laskulla ja USD/CAD valuuttakurssin volatiliteetilla oli tuolloin huomattavia seuraamuksia Kanadan valtiolle, sillä, ensikertaa sitten vuoden 2009, maan talous kohtasi yhtäaikaisesti laskevan bruttokansantuotteen (BKT), heikkenevän dollarin, ja taloudellisen laman.
Yhdysvalloille alhaisemmat energian hinnat olivat puolestaan merkittävä katalyytti positiiviselle BKT:n kasvulle sekä yleisen tason taloudelliseen toimeliaisuuteen.
Raakaöljyn dramaattinen hinnanlasku periodilla syyskuusta 2014 helmikuuhun 2015 ja samanaikainen USD/CAD kurssin nousu ovat hyvä osoitus siitä potentiaalisesta volatiliteetista, joita hyödykevaluutat joutuvat ajoittain kokemaan.
Vaikka kyseessä onkin vain yksi tekijä monimutkaisessa taloudellisessa ilmapiirissä, USDCAD valuuttaparin suhden energiahyödykkeiden maailmanmarkkinahintoihin on yksi keskeinen indikaattori molempien maiden kansallistalouksien terveellisyydestä.
Kanadan dollari (valuuttakoodi “CAD”) on valuuttana virallisesti käytössä Kanadan kymmenen provinssin ja kolmen hallintoalueen puitteissa.
CAD on desimaalijärjestelmää käyttävä, Kanadan keskuspankin (englanniksi “Bank of Canada”) liikkeellelaskema valuutta, jossa yksi dollari on jaettu edelleen sataan sentti-alayksikköön.
Kanadan dollarin historia ulottuu aina 1600-luvun puoleenväliin, jolloin ranskalaiset uudisasukkaat laskivat liikkelle kolikoita.
Maa siirtyi käyttämään Kanadan puntaa vuonna 1841, joka oli ominaisuuksiin luotu jäljittelemään Ison-Britannian puntaa. Jo vuonna 1858 Kanadan punta korvattiin kuitenkin Kanadan dollarilla, joka puolestaan jäljitteli ominaisuuksiltaan Yhdysvaltain dollaria.
Kanadan keskuspankki perustettiin virallisesti vuonna 1934, ja se alkoi painamaan sekä laskemaan liikkeeseen seteleitä vuonna 1935.
Talousyksikkönä Kanada on tätä nykyä maailman 16. suurin kansallistalous ostovoimakorjatulla BKT:llä mitattuna.
Maan taloudelliseen kasvuun ovat vaikuttaneet etenkin alueelta löytyvät runsaan luonnonvarat sekä voimakas vientisektori.
Viennin suhteen Kanada on maailman 13. suurin alkuperämaa, johtavina vientituotteina ollessa raakaöljy, maakaasu, sähkö, puumassa, sekä puutavarat.
Kanadan dollaria on käyttövaluuttana laskettu liikkeeseen setelien nimellisarvoissa CA$5, CA$10, CA$20, CA$50, ja CA$100, sekä kolikkoina nimellisarvoissa ¢1, ¢5, ¢10, ¢25, $1, ja $2. Kanadalaiset käyttävät $1 kolikosta lempinimeä “loonie” ja $2 kolikosta lempinimeä “toonie”.
Mikään muu maa Kanadan ohella ei käytä Kanadan dollaria virallisena valuuttanaan. CAD on siten käytössä vain kaikissa 10 kanadalaisessa provinssissa sekä kolmen pohjoisen hallintoalueen puitteissa. Valuuttaa on kuitenkin ajoittain hyödynnetty hyväksyttävänä maksuvälineenä pohjoisen Yhdysvaltain alueella olevissa yhteisöissä.
Merkitykseltään CAD lukeutuu maailman päävaluuttoihin, ollen siten yksi kahdeksasta eniten treidatuimmista valuutoista kaupankäyntivolyymeillä mitattuna. USD/CAD yhdistelmä on kategorialtaan vastaavasti ns. päävaluuttapari.