Yleisradion uutistoimitus käsitteli ASP lainaamista ja sen suosiota vuoden 2015 elokuussa, jolloin yhtiö myös rakensi sivuilleen kätevän, netin kautta toimivan ASP-lainalaskurin.
Ylellä oli useita syitä lainalaskurin tekemiseen elokuussa 2015, joista tärkeimpänä oli se, että tuolloin ASP-tilejä oli avattu 113 700 kappaletta ja yhteenlaskettu euromääräinen ASP-lainapääoma hätyytteli 2 miljardin lukua.
Kasvu on jatkunut sitten laskurin valmistumisen, sillä ASP tilien määrä oli (Valtiokonttorin, joka hallinnoi korkotukia ja huolehtii esimerkiksi ASP-lainojen valtiontakauksista, julkaisemien tietojen mukaan) 153 100 heinäkuussa 2019 (ASP lainapääoma noin 3,88 miljardia euroa), ja tilien määrän kasvu on ollut noin viiden prosentin luokkaa jo vuodesta 2010 saakka.
2010-luvun ASP-säästämisen ja -lainaamisen kulta-aikaa edelsi vastaavanlainen suosio 1990-luvun alussa, jolloin ensiasunnon ostajien asema markkinoilla oli kurja.
Maksimimääriltään ASP lainat riippuvat asunnon hankintakunnasta, joka on Helsingissä 180 000 euroa, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa 145 000 euroa, sekä muualla Suomessa 115 000 euroa.
Esimerkiksi Danske Bankin ASP-asiakkaista noin kuusi kymmenesta otti vuonna 2019 lisälainaa, koska erityisesti kasvukeskuksissa ASP-laina ei riitä ensiasuntoon. Lisälaina, joka ei kuulu valtion korkotuen pariin, on Danske Bankin kohdalla keskimäärin noin 20 prosenttia lainasummasta.
Lainalaskuri on laskettu perusteiltaan siltä perusteelta, että ASP-tilille tulee tehdä säästöjä minimissään kahdeksan vuosineljänneksen, eli noin kahden vuoden ajan, mutta voit säätää laskuria pidemmillekin ajanjaksoille.
Laskurissa mukana käytettävä talletustilin vuosikorko on yksi prosentti, jonka päälle tuleva neljän prosentin lisäkorko myönnetään koko säästösummalle, kun asuntokaupat on tehty.
Yleisradion ASP-lainalaskurin tulkinta
Voit käyttää YLE:n lainalaskuria ASP-säästämiselle osoitteessa
yle.fi/uutiset/3-8227554
Laskuri antaa mahdollisuuden tarkastella erilaisia tulemia perustuen siihen, kuinka paljon voit laittaa säästöön ensimmäisenä, toisena, jne vuotena asunnonhankintaa varten ASP-ohjelman puitteissa.
Mukaan laskelmaan tulevat säästöjesi ohella vuosittaiset korkotuottosi sekä lisäkorkotuotto.
Laskuri kertoo saamiesi korkotulojen määrän lisäksi myös sen, kuinka paljon voisit ottaa valtion korkotukemaa asuntolainaa pankilta tai luottolaitokselta säästämääsi summaa vastaan.
Jos laskurilla saamasi summa ei vastaa himoitsemasi asunnon ostoon tarvittavaa lainasummaa, huomaa, että voit hakea pankilta lisälainaa loppusummalle, joka ei ole korkotuettua.
ASP-lainaan kuuluu myös ilmainen valtiontakaus, joka on erittäin arvokas lainaan kuuluva erä, joka ei kuitenkaan näy summissa. Viitteenä takauksen arvokkuudesta on se, että Valtion edellyttämä takausmaksu muista kuin ASP-lainoista on 2,5 prosenttia takaussummasta.
Mitä Ylen ASP laskurin antama tulos tarkoittaa?
Ensimmäinen laskurikoneen tuottama tulos on talletuskorko, joka on laskettu antamiesi säästöjen määrän perusteella ja yhden prosentin peruskorkona. Peruskorko maksetaan ASP-tilille vuosittain ja se kasvaa korkoa korolle.
Toinen laskurin antama luku on lisäkorko, joka maksetaan ASP-säästäjälle vasta, kun asunnon kauppakirja on valmis.
Lisäkorkoa saa tallettamisen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodelta, ja se on lakisääteisesti 2–4 prosenttia (laskurissa aina neljä prosenttia, joka on käytännössä myös isoimpien pankkien käyttämä luku).
Huomaa, että kaikki laskurissa näkyvät ASP-talletusten korkotulot ovat verovapaita, eli niistä ei vähennetä valtion perimää lähdeveroa, toisin kuin korkotuotoista yleisellä tasolla.
Yleisradion ASP laskuri ei ota huomioon vuosittaista inflaatiota.
Lisähuomiona tulosten tulkinnassa kannattaa muistaa, että laskuri olettaa, että vuosisäästöt tallennetaan tasaisesti jokaisella vuosineljänneksellä.
Siten, jos valittu vuosisumma on 6000 euroa, talletukset menevät ensimmäinen vuosineljännes 1500 euroa, toinen vuosineljännes 1500 euroa, kolmas vuosineljännes 1500 euroa, ja neljäs vuosineljännes 1500 euroa.
Lisäksi laskuri olettaa (korkojen laskemista varten), että talletukset tehdään vuosineljänneksen ensimmäisenä päivänä.